Ammattifysiikka

13.1.2016

Ensimmäisellä ammattifysiikan tunnilla kävimme läpi SI-järjestelmää, yksikkömuunnoksia ja harjoittelimme mekaniikan laskuja. Nopeutta, nopeuksien muuntamista, kiihtyvyyttä ja pyörimisliikettä. SI-järjestelmässä oli aika hyvin tuttua asiaa ja mekaniikan laskut lähtivät sujumaan kohtuullisen hyvin.

20.1.2016

Toisella kertaa jatkoimme pyörimisliikkeestä, mitä ei ehditty kovinkaan paljon käsitellä viime kerralla. Harjoittelimme laskemaan mm. kehänopeutta (v = πdn). Tutustuimme Newtonin lakeihin:

F = voima, N
1. laki, kappaleeseen ei vaikuteta F = 0
2. laki, (F = ma eli kappaleen massa x kiihtyvyys)
3. laki, voiman ja vastavoiman laki

Tutustuimme myös maan vetovoimaan (painovoimaan), keskipakovoiman laskemiseen (F = m x (v toiseen / r), kitkavoimaan, työhön, nostotyöhön, tehoon ja hyötysuhteeseen. Kitkavoiman laskeminen aiheutti jo haastetta, koska siinä piti käyttää paljon minulle uusia kaavoja. Muissa asioissa kaavojen soveltaminen onnistui hyvin.

Palaute opettajaharjoittelijalle: Opetus oli parempaa ja selkeämpää, kuin ensimmäisellä kerralla ja jokin alkukankeus oli kadonnut. :)

27.1.2016

Tällä ammattifysiikan tunnilla käsittelimme lämpötilaa, lämpölaajenemista, lämpöenergiaa ja olomuodon muutosta. Laskimme painetta (paine kuvaa voiman vaikutusta) ja hydrostaattista painetta (nesteen painosta johtuva paine).

Paine:

      F = mg (massa x maan putoamiskiihtyvyys)
p = -
      A = pinta-ala, johon voima kohdistuu

Hydrostaattinen paine:

     G       mg   pAhg
p = - =  = --- = -------
     A        A       A

p = tiheys, A = pinta-ala, V = tilavuus, h = nestepatsaan korkeus

Tutustuimme myös nosteeseen ja Boylen lakiin (kaasun paine ja tilavuus). Kun kaasun tilavuus pienenee, sen paine kasvaa. Kun tilavuus suurenee, paine laskee.

pV (kaasun paine x kaasun tilavuus)

Kertasimme lisäksi aiempien kertojen kaavoja ja teimme kirjan harjoituksia. Laskut sujuivat hyvin ja kaavoja oli jo helpompi käyttää.

3.2.2016

SÄHKÖOPPI KORVAUSTEHTÄVÄ

Tuomas Siniluoto 25.2.2016

Selitä mitä tarkoittavat sarja- ja rinnankytkentä. Mitä eroa niillä on?

•    Sarjakytkentä

-    Sarjakytkennällä saadaan jännite suuremmaksi

•    Rinnankytkentä

-    Rinnankytkennällä jännite pysyy samana, mutta sähkövirtaa riittää pidempään

Mitä tarkoittaa resistanssi?

Resistanssi (R) tarkoittaa ominaisuutta vastustaa sähkövirtaa. Esimerkiksi elektroninen komponentti, jonka tarkoituksena on synnyttää haluttu resistanssi, on vastus (resistori). Mitä pidempi johdin on, sitä enemmän syntyy vastusta sähkövirran kulkuun. Mitä paksumpi johto on, sitä vähemmän vastusta on virran kulussa. Tämä asia on minulle tuttua äänihommista eli mitä paksumpaa esimerkiksi johdinkaapeli kaiuttimiin on, saadaan haluttuun kohteeseen vietyä paremmin tehoa (watteja). Vaihtovirtavastusta nimitetään impedanssiksi (äänihommissa puhutaan kuormasta).

Miten toimit jos havaitset sähköstä aiheutuneen tapaturman?

Katkaise heti virta ja irrota autettava henkilö jännitteen vaikutuksesta vaarantamatta itseäsi ja muita. Et voi irrottaa henkilöä ilman eristävää välinettä (esim. laudanpätkä, naru tai vaate). Kosteaa ei missään tapauksessa! Suurjännitetapaturmissa joissa uhri on suurjännitteen vaikutusalueella, et voi aloittaa pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammattihenkilö on katkaissut virran. Tarkista autettavan henkilön tila ja selvitä onko hän herätettävissä puhumalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus numeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Säilytä malttisi ja puhu selvästi, kerro mitä on tapahtunut , mainitse sähkötapaturmasta ja kerro jos ihmisiä on vaarassa. Noudata kaikkia ohjeita ja älä katkaise puhelua ennen kuin saat siihen luvan.

Mistä syntyy kodin sähköturvallisuus?

Suuritehoisia sähkölaitteita ei saa liittää monipistokkeisiin jatkojohtoihin, koska perus Halpa-Halli –laatu kestää teoriassa vain max. 2400W eli 10 ampeeria. Kelalla oleva jatkojohto on suoristettava käytettäessä suuritehoisia laitteita, koska johto lämpenee kelassa. Jatkojohtoja ei saa kytkeä useita peräkkäin. Muihin huoneisiin ei saa vetää jatkojohdolla virtaa, koska ne voivat vahingoittua esim. ovia sulkiessa. Sähköjohtojen kuntoa täytyy tarkkailla, ettei niissä ole fyysistä vikaa. Sähkölaitteita ei suositella pidettävänä pistokkeessa jos niitä ei käytetä. Ollessasi kylvyssä tai suihkussa, älä kosketa sähkölaitetta! Vaatteita ei saa kuivata sähkölämmittimen päällä. Sähkölaitetta käyttäessä täytyy varmistua, että se on tarkoitettu Suomen sähköverkkoon (230V / 50Hz) ja käyttää niitä ohjeiden mukaan ja tarkkailla kuntoa ajan kuluessa.

Mitä sähkötöitä saat tehdä itse?

Esim. lampun vaihdot ja niiden kytkeminen pistokkeeseen tai sokeripalaan. Sähköasennustöitä ja -asennusten korjaus- ja huoltotöitä saavat lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Tavallinen sähkönkäyttäjä voi tehdä ainoastaan pieniä töitä, jotka tietää varmasti osaavansa.

Miten toimit jos työpaikallasi havaitset rikkinäisen sähköjohdon tai sähkölaitteen?

Ilmoita siitä välittömästi vastaavalle henkilölle, jolla on pätevyys ja tehtävä työpaikalla vastata näistä asioista.